Lauantain pitkä:Vuosikymmenten uran tehnyt yhdysvaltalaisyhtye

Steve Miller Band on San Franciscossa, Kaliforniassa vuonna 1968 perustettu rockyhtye, jonka johtohahmo on leadvokalisti/solisti Steve Miller. Parhaiten yhtye tunnetaan 70-luvun puolivälin tienoilta samaisen vuosikymmenen loppuun työstämiensä classic rock-radioissa ahkerasti soivien singlehittiensä sekä varhaisten, psykedeelistä rockia edustavien albumiensa ansiosta. Vuonna 2016 Steve Miller pääsi Rock N' Roll Hall of Fameen sooloartistina. Jätettyään ensimmäisen yhtyeensä Steve Miller muutti San Franciscoon ja perusti The Steve Miller Blues Bandin. Yhtye lyhensi nimensä Steve Miller Bandiksi pian sen jälkeen, kun Harvey Kornspan neuvotteli yhtyeelle levytyssopimuksen Capitol Recordsin kanssa. Seuraavan vuoden helmikuussa yhtye levytti esikoisalbuminsa Children of the Future. Steve Miller Bandin vuonna 1978 ilmestynyt kokoelma-albumi Greatest Hits 1974-78 on myynyt yli 13 miljoonaa kappaletta. Muutettuaan 60-luvun puolivälissä Chicagoon soittamaan bluesia Steve Miller ja kosketinsoittaja Barry Goldberg perustivat Goldberg-Miller Blues Bandin basisti Roy Rubyn, rytmikitaristi Craymore Stevensin ja rumpali Maurice McKinleyn kanssa. Yhtye solmi sopimuksen Epic Recordsin kanssa ja levytti singlen The Mother Song, jonka se esitti Hullabaloo-varieteeshow:ssa ennen kuin Miller jätti yhtyeen ja muutti San Franciscoon. Siellä hän perusti The Steve Miller Blues Bandin. Harvey Cornspan kirjoitti ja neuvotteli sopimuksen Capitol/EMI Recordsin Alan Livingtonin kanssa. Pian tämän jälkeen yhtyeen nimi lyheni tunnettuun muotoonsa saavuttaakseen enemmän vetovoimaa. Milleristä, kitaristi James Cookesta, basisti Lonnie Turnerista, Lance Haasin paikan ottaneesta rumpalista Tim Davisista ja Hammond B3-urkuja soittaneesta Jim Petermanista koostunut yhtye säesti Chuck Berryä Fillmore Westissä soitetulla keikalla, joka julkaistiin myös albumina nimellä Live at Fillmore Auditorium. Pian tämän jälkeen kitaristi Boz Scaggs täydensi yhtyeen kokoonpanon ja se soitti Magic Mountain Festivaalilla Kaliforniassa ja viikkoa myöhemmin Montereyn kuuluisilla popfestivaaleilla. Molemmat esiintymiset ajoittuivat kesäkuuhun 1967. Helmikuussa 1968 Steve Miller Band nauhoitti Britanniassa esikoisalbuminsa Children of the Future Glyn Johnsin toimiessa tuottajana ja insinöörinä. Laadukkuudestaan huolimatta albumi jäi Top 100-albumilistan ulkopuolelle. Samaisen vuoden lokakuussa ilmestynyt kakkosalbumi Sailor saavutti Billboardin listalla sijan 24. Kappaleesta Living in the USA muodostui menestys ja vuonna 1969 ilmestynyt ja Billboardin listalla sijan 22. saavuttanut kolmas albumi Brave New World sisälsi muun muassa kappaleet Space Cowboy ja My Dark Hour. Niistä jälkimmäisessä Paul McCartney vastasi rummuista, bassosta ja taustalaulusta, tosin salanimellä Paul Ramon. Vielä samana vuonna ilmestynyt seuraava albumi Your Saving Grace saavutti sijan 38. ja vuonna 1970 julkaistu Number 5 sijan 23. Capitol Recordsin julkaisema albumi Rock Love sisälsi aikaisemmin julkaisemattomia liveäänityksiä ja myös studiossa nauhoitettua materiaalia. Mainittu albumi sekä Recall the Beginning:Journey to Eden ovat ne kaksi Steve Miller Bandn albumia, joita ei tähän mennessä ole julkaistu cd-formaatissa. Vuonna 1972 ilmestyi tupla-albumi Anthology, joka sisälsi 16 kappaletta Steve Miller Bandin viideltä ensimmäiseltä albumilta. Yhtyeen tyyli ja kokoonpano muuttui ratkaisevasti sen vuonna 1973 ilmestyneellä ja listakärkeen nousseella albumilla The Joker. Mainittu pitkäsoitto sisälsi suoraviivaisempaa rockia ja hylkäsi samalla yhtyeen varhaisemman psykedeeelisen bluestyylin. Myös albumin nimikappale nousi singleformaatissa listakärkeen, myi yli miljoona kappaletta ja vastaanotti RIAA:n myöntämän kultalevyn 11. tammikuuta 1974. Kolme vuotta myöhemmin Steve Miller Band palasi albumilstalla kolmanneksi nousseella albumilla Fly Like an Eagle. Albumin singlekappaleista Take the Money and Run saavutti sijan 11, nimiraita oli parhaimmillaan kakkosena ja listakärkeen nouseen kappaleen Rock N' Me kitaraintron Miller on kreditoinut tribuuttina Free-yhtyeen vuonna  1970 ilmestyneelle singlehitille All Right Now. Vuonna 1977 ilmestynyt ja listakakkoseksi noussut albumi Book of Dreams sisältää niin ikään kolme singlemenestystä:Jet Airliner oli kahdeksas, Junge Love saavutti sijan 23., ja Swingtown sijan 17. Vuonna 1982 ilmestyneen albumin Abracadabra nimikappaleella Steve Miller Band saavutti kolmannen listaykköseksi kohonneen singlensä. Kesäkuussa 2010 ilmestynyt albumi Bingo! sisälsi blues ja R&B-covereita. Sen sisarteoksesta käyvä albumi Let Your Hair Down seurasi ainoastaan kymmenen kuukautta myöhemmin. Blueskitaristi Jacob Peterson liittyi yhtyeeseen virallisesti ennen kevääseen 2011 ajoittunutta kiertuetta. Samalla yhtyeen pitkäaikaisesta kitaristista Kenny Lee Lewisista tuli yhtyeen täysiaikainen basisti. Vuonna 2014 Steve Miller Band teki yhteisen kiertuuen Journey-yhtyeen kanssa.