Lauantain pitkä:Arvostettu kitaristi, biisintekijä ja tuottaja

21. lokakuuta 1941 syntynyt Steven Lee Cropper on yhdysvaltalainen kitaristi, lauluntekijä ja levytuottaja. Hän on yksi Stax Recordsin housebändin Booker T and the MG's:n jäsenistä. Cropper on säestänyt esimerkiksi Otis Reddingiä, Sam & Davea, Carla Thomasia ja Rufus Thomasia. Cropper vastasi myös useiden mainittujen artistien levyjen tuottamisesta. Myöhemmin hän on ollut Blues Brothers Bandin jäsen. Rolling Stonen sadan parhaan kitaristin listalla Cropper saavutti sijan 39. Dorassa, Missourissa syntynyt Cropper muutti perheineen Mississippiin yhdeksän vuoden ikäisenä. Ensimmäisen kitaransa hän sai neljätoistavuotiaana. Cropperin diggaamiin kitaristeihin lukeutuivat esimerkiksi Chuck Berry, Jimmy Reed ja Chet Atkins. Cropper ja kitaristi Charlie Freeman muodostivat yhtyeen The Royal Spades, josta muodostui Mar-Keys. Taustabändinä eri nauhoituksissa toiminut yhtye saavutti vuonna 1961 hitin myös omissa nimissään kappaleella Last Night. Cropperista tuli Staxin houseyhtyeen perustaja. Hänen lisäkseen siihen kuuluivat urkuri Booker T Jones, basisti Donald "Duck" Dunn ja rumpali Al Jackson Jr. Cropper soitti esimerkiksi Otis Reddingin Dock of the Bayllä ja Sam & Daven Soul Manillä ja mainituilla levytyksillä hänet mainittiin nimeltä. Varhaisilla Staxin levytyksillä Cropper soitti vuoden 1956 Fender Esquirea ja myöhemmin valkoista Fender Telecasteria. Cropper osallistui Eddie Floydin Knock on Woodin, Wilson Pickettin In the Midnight Hourin ja Otis Reddingin Sittin' on the Dock of the Dock of the Bayn kirjoitustyöhön. Hänen ensimmäinen sooloalbuminsa With a Little Help from My Friends ilmestyi vuonna 1969. Cropper jätti Stax Recordsin syksyllä 1970 ja perusti TMI-studiot Jerry Williamsin ja Mar-Keysiin kuuluneen Ronnie Stootsin kanssa. Kitarointinsa lisäksi Cropper oli tuottajana esimerkiksi Tower of Powerille, Rod Stewartille, Jeff Beck Groupille ja John Lennonille. Cropper oli kitaristina myös Big Star-yhtyeen kolmannella albumilla julkaistussa versiossa The Velvet Undergroundin Femme Fatalesta. 70-luvun puoliväliin mennessä Cropper oli muuttanut Los Angelesiin ja kasannut Booker T and the MG's:n uudelleen Jonesin, Jacksonin ja Dunnin kanssa. Jackson joutui kuitenkin murhatuksi ennen yhtyeen comebackia. Cropperista ja Dunnista tuli jäseniä Levon Helmin RCO All-Starsiin. Vuonna 1978 heistä tuli pysyvästi osa Blues Brothers Bandia rumpali Willie Hallin kanssa. Blues Brothers Band levytti omissa nimissään kaksi albumia ja lisäksi kaksi elokuvasoundtrackia. Vuonna 1979 Cropper levytti Dock of the Bayn uudelleen Sammy Hagarin kanssa. Cropper asui Los Angelesissa 13 vuoden ajan. Vuonna 1988 hän muutti Nashvilleen ja teki reunionin Blues Brothers Bandin kanssa. Vuonna 1992 Booker T and the MG's pääsi Rock and Roll Hall of Fameen. Saman vuoden lokakuussa Cropper oli mukana Bob Dylanin 30-vuotisjuhlakonsertin taustayhtyeessä Madison Square Gardenissa. Hän esiintyi ja säesti Dylanin lisäksi esimerkiksi Eric Claptonia, George Harrisonia, Tom Pettyä, Johnny Cashia, Chrissie Hyndea, Stevie Wonderia ja Neil Youngia. Konsertti nauhoitettiin ja julkaistiin seuraavana vuonna levyformaatissa. Myöhemmin mainitusta Booker T and the MG:sin kokoonpanosta tuli Neil Youngin säestysyhtye. Helmikuussa 1998 Cropper julkaisi soulklassikoiden versiointeja sisältävän albumin Interview-Play It Steve. Kesäkuussa 2004 Cropper, Dunn ja Jones olivat Eric Claptonin Crossroads Guitar Festivalin säestysyhtyeessä. Kesäkuussa 2005 Cropper pääsi laulunkirjoittajien Hall of Fameen. Heinäkuun lopussa 2008 Cropper ja Felix Cavaliere julkaisivat yhteisen albumin Nudge It Up A Notch. Elokuussa 2011 Cropper julkaisi albumin Dedicated, joka oli hänen tribuuttinsa The 5 Royalesille. Vuonna 2013 Cropper oli erikoisvieraana Peter Framptonin Guitar Circus Tourilla, jonka ensimmäiseen konserttiin osallistui lisäksi esimerkiksi Robert Cray. Samaisen vuoden huhtikuussa Cropper osallistui esimerkiksi Booker T Jonesin kanssa Claptonin neljänteen Crossroads Guitar Festivaalin Madison Square Gardenissa.