Creedence Clearwater Revival:Creedence Clearwater Revival
John Fogertyn 23-vuotispäivänä 28. toukokuuta 1968 ilmestyi hänen johtamansa Creedence Clearwater Revival -yhtyeen nimeä kantanut esikoispitkäsoitto. The Colliwogsin nimellä John ja isoveli Tom Fogerty, Stu Cook sekä Doug Clifford olivat työstäneet musikkia aikaisemmin jo usean vuoden ajan. Vuonna 1967 Saul Saentz osti Fantasy Recordsin ja tarjosi kvartetille mahdollisuutta kokonaisen albumin levyttämiseen sillä ehdolla, että yhtye muuttaisi nimensä. John Fogerty ja kumppanit suostuivat mukisematta. Marraskuussa kyseisenä vuonna vielä The Colliwogsin nimellä julkaistu single Porteville oli mukana Creedencen esikoisalbumilla ja jo kyseinen kappale osoitti John Fogertyn biisintekijän kyvyt. Parhaiten pitkäsoitto muistetaan silti coverversioistaan; näkemyksistä Dale Hawkinsin Suzie Q:sta sekä Screamin Jay Hawkinsin klassikosta I Put a Spell on You. Niistä ensin mainittu oli psykedeelistä huhuilua sisältävässä albumiversiossaan kahdeksan minuutin mittainen ja niinpä sen singleversiossa kitarasoolo säästettiin kakkospuolelle. Suzie Q nousi singlelistalla yhdenneksitoista I Put a Spell on Youn saavuttaessa sijan 58. Covereita edustaa myös näkemys Wilson Pickettin originaalikappaleesta 99 and a Half (Won't Do) ja kyseinen versio tarjoaa Fogertylta varsin intensiivisen laulusuorituksen. Originaalimateriaalinsa osalta Creedencen debyytillä on tarjottavanaan useita huippuhetkiä. Sielukas Walk on the Water on harvinaislaatuisesti Fogetyn veljesten yhteistyötä edustava raita. Se oli kuulunut jo vuonna 1966 The Colliwogsin ohjelmistoon, mutta tunnettu tuolloin nimellä Walking on the Water. John Fogertyn käsialaa olevia kappaleita edustavat raaka rypistys Get Down Woman, hänen elämänfilosofiansa tiivistävä, vakuuttava The Working Man sekä tunnelmassaan jopa uhkaavia sävyjä sisältävä Gloomy. Creedencen debyytin vuonna 2008 ilmestyneellä ja cd-formaatissa julkaistulla 40-vuotisjuhlapainoksella oli tarjottavanaan neljä bonusraitaa, näiden joukossa Porteville -singlen b-puolella alun perin julkaistu Call It Pretending. Myös extraraitojen livetulkinnat edustavat oikeaa aikakautta, sillä ne ovat San Franciscon Fillmoresta maaliskuulta 1969. Monet Creedencen tosidiggarit kohottavat yhtyeen debyytin sen kaikkein laadukkaimpien albumien joukkoon. Vuonna 2006 Analogue Productions julkaisi Creedencen esikoisen 180 gramman vinyylinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti