Simon Smith and His Amazing Dancing Bear on Randy Newmanin käsialaa oleva kappale, jonka teemana on nuori mies, jonka nöyränä tarkoituksena on viihdyttää varakkaiden lounastamista tanssivan karhunsa kanssa. The Alan Price Set julkaisi Simon Smith and His Amazing Dancing Bearistä versionsa 24. helmikuuta 1967 kaksi ykköspuolta sisältäneenä singlenä, jonka toisena kappaleena oli niin ikään Newmanin sävellystuotantoa edustava Tickle Me. Mainittu single saavutti neljännen sijan Britannian Record Retailer-listalla ilmestymisvuotensa huhtikuussa. The Alan Price Set kuvasi kappaleesta lisäksi promovideon ja mainittu levytys toi Alan Pricen korkealle arvostaman Randy Newmanin yleisön tietoisuuteen biisintekijänä. Newman saavutti levytyssopimuksen Warner Bros Recordsin kanssa ja hän levytti oman näkemyksensä mainitusta biisistä vuonna 1972 ilmestyneelle albumilleen Sail Away. Newman oli kirjoittanut Simon Smith and His Amazing Dancing Bearin ragtime-tyyppisenä kappaleena vuonna 1964 ja piti sitä merkittävänä kehityksessään biisintekijänä. Elämänkerturi Kevin Corrier on maininnut kappaleen Newmanin ensimmäisenä vihjeenä maailmaa viihdyttävästä ulkopuolisesta. Newman on viitannut karhuun pakanana, joka palvelee salliakseen Smithin sopeutua. Newman tarjosi Simon Smith and His Dancing Bearia ensiksi yhdysvaltalaiselle sunshine poppia edustaneelle yhtyeelle Harper’s Bizarre, jonka levytys ilmestyi yhtyeen huhtikuussa 1967 julkaistulla esikoisalbumilla Feelin’ Groovy. The Alan Price Setin levytys oli kuitenkin se, joka teki kappaleesta suositun. Ennen Newmania Simon Smith and His Dancing Bearin ehti levyttää Harry Nillson vuonna 1969 ilmestyneelle albumilleen Harry. Aikaisemmin julkaisematon Bobbie Gentryn kappaleesta levyttämä versio julkaistiin hienoisesti muuttuneella nimellä Salome Smith and Her Amazing Dancing Bear vuonna 2018 ilmestyneellä boxilla The Girl from Chicasaw County:The Complete Capitol Masters. Record Mirroriin The Alan Price Setin levytyksen tuoreeltaan arvoinut Peter Jones kehui Pricen vokalisointia, kappaleen jazzvivahteita ja piano-osuutta. Daily Mirrorin Don Short sitä vastoin epäili The Alan Pricen levytyksen hittipotentiaalia. Paul McCartneyn arvioidessa uutuussinglejä Melody Makerissa hän uskoi mainitun kappaleen hittipotentiaaaliin kiitos sen moderniuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti