tiistai 1. huhtikuuta 2025

Keskiviikon klassikko:Small Facesin ensimmäinen postuumi albumi

 Small Faces:In Memoriam


In Memoriam on itälontoolaisen rockyhtyeen The Small Facesin ensimmäinen bändin hajoamisen jälkeen ilmestynyt albumi. Mainittu pitkäsoitto ilmestyi toukokuun ensimmäisenä 1969 Immediate Recordsin julkaisemana ja ainoastaan Länsi-Saksassa. Kyseessä on Small Facesin toinen kokoelma-albumi vuonna 1967 ilmestyneen pitkäsoiton From the Beginning jälkeen. In Memoriam koostuu Newcastlessa marraskuussa 1968 taltioiduista livebiiseistä sekä aikaisemmin julkaisemattomista studioäänitteistä. Ne oli nauhoitettu vuosien 1967 ja 1968 aikana Ogden's Nut Gone Flake-albumin äänitysten aikaan. Lisäksi mukana on muutama kappale, joita oli todennäköisesti kaavailtu Small Facesin neljännelle ja julkaisematta jääneelle albumille 1862. Joulukuussa 1968 Small Faces teki vielä kreditoimatonta studiotyötä ranskalaiselle poptähdelle Johnny Hallydaylle, mutta Newcastlessa nauhoitetut livebiisit olivat yhtyeen viimeiset Small Facesin nimellä työstämät nauhoitukset ennen sen tammikuuhun 1969 ajoittunutta hajoamista Euroopaan suuntautuneen kiertueensa jälkeen. Small Facesin tuonaikaiset ex-jäsenet vastustivat In Memoriamin julkaisemista Britanniassa ja siellä albumin kappaleet olivat julkaisematta puolen vuoden ajan. Marraskuun puolivälissä 1969 Immediate julkaisi kuitenkin tupla-albumin The Autumn Stone, joka sisälsi kaiken In Memoriamilla julkaistun tuotannon lisäksi useita singlebiisejä, albumiraitoja sekä singlejen b-puolina alun perin ilmestyneitä kappaleita. Kyseessä on Immediaten ensimmäinen tupla-albumi. Sen livemateriaalista jää puuttumaan niin ikään Newcastlen konsertissa 18. marraskuuta 1968 soitettu singlebiisi The Universal. In Memoriamin studiopuolella julkaistuista kappaleista vanhinta tuotantoa edustaa 21. lokakuuta 1967 Olympic-studioilla Lontoossa nauhoitettu Call It Something Nice, jota voi raskaassa soundissaan pitää jopa hienoisesti edellä aikaansa olevana. Sen luomaa perustaa Steve Marriott kehitti eteenpäin Small Facesin tuotannosta kappaleessa Wham Bam Thank You Mam ja myöhemmin perustamassaan yhtyeessä Humble Pie. In Memoriamin kappaleista Ogden's Nut Gone Flaken nauhoitusten outtakeseihin lukeutuu varmuudella instrumentaalikappale A Collibosher, joka nauhoitettin kolmas huhtikuuta 1968 neljällä otolla. Mainittuun kappaleeseen ei milloinkaan ehditty lisätä lauluosuuksia. 23. toukokuuta 1968 päivä ennen Ogden's Nut Gone Flaken ilmetymistä Small Faces nauhoitti Trident-studioilla coverinsa Tim Hardinin kappaleesta Red Balloon. Siitä tehtiin kuusi ottoa ja julkaistu versio on yhdistelmä neljännestä ja kuudennesta otosta. Viides kesäkuuta 1968 Small Faces palasi Olympic-studioille ja nauhoitti nopeatempoisen instrumentaalikappaleen Wide-Eyed Girl on the Wall, jossa akustisista kitaroista vastasivat Steve Marriott ja Ian McLagan. Collibosherin tavoin myös mainittuun kappaleeseen kaavailtiin lauluraitaa, mutta se hylättiin miksausvaiheeessa. Viimeiset In Memoriamille päätyneet studioraidat nauhoitettiin 11. syyskuuta 1968 ja ne olivat vakava balladikappale The Autumn Stone ja sen vastapainoksi raskasta rocktyyliä edustanut Wham Bam Thank You Mam. Mainittuja kappaleita kaavailtiin singlelle, joka vedettiin markkinoilta viime hetkellä. Small Facesin tuotannolle harvinaislaatuisesti The Autumn Stone on merkitty pelkästään Steve Marriotin nimiin. Vaikka Small Facesin kappaleet merkittiin ensisijaisesti Steve Marriottin ja Ronnie Lanen yhteisiksi, he itse asiassa sävelsivät harvoin yhdessä ja The Autumn Stone on ensimmäinen ja ainoa kerta, jolloin totutusta käytännöstä poikettiin. Kaikkia In Memoriamilla julkaistuja kappaleita ei ollut alun perin kaavailtu julkaistavaksi albumilla havainnollisimpana esimerkkinä The Autumn Stone, jota manageri Andrew Lloyd Oldham ei kuitenkaan halunnut julkaista singlenä. Steve Marriott havaitsi myöhemmin kappaleeseen liittyneen ironian, sillä Oldham julkaisi kuitenkin samannimisen tupla-albumin. In Memoriamista laaditut arviot olivat suhteellisen myönteisiä. AllMusicin Bruce Eder piti etenkin albumin livepuolesta, joka osoitti Steve Marriottin olevan eräs Britannian parhaista solisteista. The Autumn Stone-kappaletta hän vertasi myönteisessä mielessä Syd Barrettin soolotuotantoon. Ederin latiman arvion lopussa todettiin, että vaikkei In Memoriam ollut paras mahdollinen jäähyväisalbumi, se ei myöskään ollut huonoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti