22. joulukuuta 1944 syntynyt Colin Ernest "Barry" Jenkins on brittiläinen rumpali, joka muistetaan ensisijaisesti jäsenyydestään brittiläisen rhythm and bluesin keskeisimpiin edustajiin lukeutuvan The Animalsin viimeisessä 60-luvun kokoonpanossa (hän korvasi yhtyeen originaalirumpali John Steelen) ja sen seuraajassa; psykedeelistä rockia edustaneessa yhtyeessä Eric Burdon & The Animals. Vuonna 1963 Jenkins korvasi rumpalina Roger Groomen brittiläisessä rhythm and bluesia edustaneessa yhtyeessä The Nashville Teens. Hän oli mukana yhtyeen vuoden 1964 tuotantoa edustaneessa hitissä Tobacco Road, toisella top teniin nousseella hitillä Google Eye ja lisäksi pienemmillä menestyssingleillä The Little Bird, The Hard Way ja Find My Way Back Home. Maaliskuussa 1966 The Animalsin originaali rumpali John Steel jätti yhtyeen sen julkaistua singlehittinsä Inside-Looking Out. Solisti Eric Burdon oli vakuuttunut Jenkinsin työskentelystä The Nasville Teensin riveissä ja hän tuli valituksi The Animalsin uudeksi rumpaliksi ilman koesoittoa. Jenkins oli mukana yhtyeen heinäkuussa ja marraskuussa 1966 ilmestyneillä pitkäsoitoilla Animalization ja Animalisms. Animalizationilla Jenkinsin soittoa kuullaan neljällä raidalla, niiden joukossa ovat singlehitit Don't Bring Me Down ja See See Rider. Jenkins nähdään Animalizationin etukannen kuvassa; takakannessa on The Animalsin originaalirumpali John Steel. Rhythm and bluesia edustanut The Animals lopetti toimintansa syyskuussa 1966. Eric Burdon muodosti uuden yhtyeen Eric Burdon & The Animals, jonka kokoonpanossa ainoa toinen aikaisemmin The Animalsiin kuulunut jäsen Jenkins oli. Syksyllä 1966 kaksikko levytti studiomuusikoiden kanssa maaliskuussa 1967 ilmestyneen albumin Eric Is Here. Syyskuun 1967 ja joulukuun 1968 välillä Eric Burdon & The Animals julkaisi useita albumeita, joista viimeisimmällä, vuonna 1969 ilmestyneellä pitkäsoitolla Love Is kitaristina kuultiin sittemmin jäsenyydestään The Policessa tunnetuksi tullutta Andy Summersia. Eric Burdon and The Animalsin singlehitteihin lukeutuivat When I Was Young, San Franciscan Nights, Monterey, Good Times ja Sky Pilot. Yhtyeen lopetettua toimintansa joulukuussa 1968 Jenkins palasi välittömästi Britanniaan bändin jäsenistä ainoana. Vuonna 1969 Jenkins liittyi yhtyeeseen Heavy Jelly, jonka solistina vaikutti Jackie Lomax. Ensimmäisiin levytyksiin osallistuivat lisäksi Traffic-yhtyeen jäseninä tuossa vaiheessa tutut Jim Capaldi ja Chris Wood. Jenkinsiä kuultiin pianistina yhtyeen B. B. Blunder vuonna 1971 ilmestyneellä albumilla Worker's Playtime, jolla solistina kuultiin Julie Driscollia ja kosketinsoittajana Brian Augeria. Vuonna 1975 Jenkins oli mukana albumilla A Letter Home, jolla soittaviin muusikoihin lukeutui lisäksi mm. The Animalsin kitaristi Hilton Valentine. Vuonna 1992 Jenkins oli mukana The Animalsin inkarnaatiossa, jonka muihin muusikoihin lukeutuivat Vic Briggs ja Danny McCulloch. Yhtye soitti Moskovan Punaisella torilla Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden uhreille järjestetyssä hyväntekeväisyyskonsertissa. Jenkins on jo vuosien ajan omistanut Ramsgatessa, Britanniassa sijaitsevan musiikkiliikkeen Lukes Guitars, joka myy sekä uusia että käytettyjä instrumentteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti