keskiviikko 27. lokakuuta 2021

Torstain terävä:Keskeisen progressiivisen rockin edustajan listaykkösalbumi

 Yes:Going for the One

Syyskuun puolivälissä 1977 Atlantic Recordsin julkaisemana ilmestynyt Going for the One on brittiläisen progressiivisen rockin keskeisiin edustajiin lukeutuvan Yes-yhtyeen kahdeksas studioalbumi. Vuonna 1975 yhtyeen jäsenet olivat julkaisseet sooloalbumeitaan ja seuraavaan vuoteen oli ajoittunut kiertue Yhdysvalloissa. Vuonna 1977 Yesin jäsenet kokoontuivat Montreuxiin, Sveitsiin nauhoittamaan seuraavaa albumiaan. Harjoitusten aikana kosketinsoittaja Patrick Moratz sai lähteä yhtyeestä, mikä merkitsi Rick Wakemanin paluuta. Hän oli vuorostaan lähtenyt Yesistä vuonna 1973 ilmestynyttä albumia Tales of Topografic Oceans koskeneiden riitojen vuoksi. Tyylillisesti Going for the One tuli merkitsemään Yesille paluuta lyhyempiin kappaleisiin ja helpommin omaksuttavaan musiikkiin 15-minuuttista suurteosta Awaken lukuun ottamatta. Yes työskenteli lisäksi uusien ääni-insinöörien ja kansitaiteilijoiden kanssa. Kriitikoiden keskuudessa Going for the One saavutti myönteisen vastaanoton. Lisäksi albumista muodostui kaupallinen menestys; se nousi Britannian albumilistan kärkeen kahden viikon ajaksi ja oli myös Billboardilla parhaimmillaan kahdeksantena. Singleformaatissa julkaistiin kappale Wonderous Stories sekä pitkäsoiton nimiraita. Niistä ensiksi mainittu nousi brittilistalla seitsemänneksi ollen Yesin suurin singlemenestys saarivaltakunnassa. Puolen miljoonan kappaleen myynnillään single saavutti kultaa. Going for the Onen tiimoilta Yes teki puolen vuoden mittaisen kiertueen, jolla se vieraili Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Vuonna 2003 Going for the Onesta ilmestyi remasteroitu versio, jonka bonuksina oli ennen julkaisemattomia kappaleita albumin nauhoituksista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti