Dead Kennedys on yhdysvaltalainen San Franciscossa, Kaliforniassa vuonna 1978 perustettu punkrockyhtye. Kahdeksanvuotisen aktiiviuransa aikana yhtyeestä muodostui eräs keskeisimmistä hardcorepunkin edustajista. Dead Kennedysin lyriikat olivat luonteeltaan poliittisia ja poliittisiin hahmoihin ja järjestelmään kohdistuneen satiirin ohella yhtye löysi satiiria myös populaarikulttuurista ja jopa punkliikkeestä itsestään. Dead Kennedysin aktiivikausi ajoittui vuosien 1978 ja 1986 välille ja mainittuna ajanjaksona yhtyeen provokatiiviset lyriikat ja kansitaide herättivät ristiriitaisia tunteita. Useat levykaupat kieltäytyivät myymästä yhtyeen levyjä ja 80-luvun puolivälin tienoilla Dead Kennedysin solisti ja ensisijainen lyyrikko Jello Biafra kampanjoi aktiivisesti Parents Music Resource Centeriä vastaan. Dead Kennedys julkaisi neljä pitkäsoittoa ja yhden ep:n ennen vuoteen 1986 ajoittunutta hajoamistaan. Sen jälkeen Biafra jatkoi musiikin työstämistä esimerkiksi D.O.A.:n, NoMeansNon sekä omien yhtyeidensä Lard ja Guantanamo School of Medicine kanssa. Lisäksi hän julkaisi useita puhelevyjä. Vuonna 2000 Biafra hävisi yhtyetovereitaan vastaan käydyn oikeusjutun biisinkirjoituskrediiteistä ja maksamattomista rojalteista. Vuonna 2001 Dead Kennedys teki paluun ilman Biafraa ja yhtyeessä on sittemmin kuultu useita eri leadvokalisteja. Dead Kennedys perustettiin kesäkuussa 1978 San Franciscossa East Bay Rayn, eli Raymond Pepperellin etsittyä Mabuhay Gardensissa todentamansa ska-punkkonsertin innoittamana soittokumppaneita sanomalehti The Recycleriin laittamallaan ilmoituksella. Yhtyeen originaalikokoonpanon muodostivat solisti Jello Biafra, eli Eric Reed Boucher, kitaristi East Bay Ray, basisti Klaus Flouride, eli Geoffrey Lyal, rytmikitaristi 6025, eli Carlos Cadona ja rumpali/perkussionisti Ted, eli Bruce Slesinger. Mainittu lineup nauhoitti yhtyeen ensimmäiset demot. Debyyttikeikkansa Dead Kennedys soitti 19. heinäkuuta 1978 Mahubay Gardensissa konsertissa, jonka pääesiintyjiä olivat DV 8 and Negative Trend ja The Offs. Paikallisissa keikkapaikoissa Dead Kennedys soitti lukuisia keikkoja. Provokatiivisen nimensä vuoksi yhtye esiintyi usein salanimillä, kuten The DK's, The Sharks, The Creamsicle ja The Pink Twinkies. 6025 jätti yhtyeen maaliskuussa 1979 epäselvissä olosuhteissa, jotka tulkittiin musiikillisiksi erimielisyyksiksi. Mainitun vuoden kesäkuussa Biafran ja East Bay Rayn itsenäinen yhtiö Alternative Tentacles julkaisi Dead Kennedysin debyyttisinglen California Über Alles. Yhtyeen itärannikolla tekemä kiertue ei kerännyt runsaaasti yleisöä, olihan kyseessä uusi ja suhteellisen tuntematon yhtye, jolla ei ollut toistaiseksi esikoisalbumia julkaistuna. Alkuvuodesta 1980 yhtye nauhoitti ja julkaisi singlen Holiday in Cambodia. Kesäkuussa Dead Kennedys nauhoitti esikoisalbuminsa Fresh Fruit for Rotting Vegetables, jonka julkaisijana syyskuussa 1980 oli brittiläinen levy-yhtiö Cherry Red. Brittilistalla mainittu pitkäsoitto saavutti sijan 33. ja myöhemmin monet levy-yhtiöt ovat julkaisseet sen uudestaan. Albumin 25-vuotisjuhlapainos sisältää bonuksenaan 55-minuuttisen dvd:n, joka dokumentoi sen työstämistä ja yhtyeen varhaisia vuosia. 25. maaliskuuta 1980 Dead Kennedysiä pyydettiin esiintymään Bay Music Awardsissa antamaan tapahtumalle järjestäjien mukaan määrätynlaista uuden aallon kredibiliteettiä. Dead Kennedysin oli tarkoitus esittää underground-hittinsä California Über Alles. Sovitun agendan sijaan yhtye esitti kuitenkin uuden kappaleensa, tekstiltään provosoivan Pull My Stringsin. Kyseinen liveversio julkaistiin Dead Kennedysin kokoelma-albumilla Give Me Convenience Or Give Me Death. Siitä ei milloinkaan levytetty studioversiota ja myös livenä se esitettiin ainoastaan Bay Music Awardsissa. Tammikuussa 1981 Ted ilmoitti jättävänsä yhtyeen luodakseen uran arkkitehtuurin parissa. Hän lupasi etsiä itsellleen korvaajan yhtyeessä. Ted soitti viimeisen konserttinsa mainitun vuoden helmikuussa ja hänen paikkansa yhtyeessä otti D. H. Peligro, eli Darren Henley. Samoihin aikoihin East Bay Ray oli yrittänyt painostaa muita yhtyeen jäseniä solmimaan levytyssopimuksen suuren levy-yhtiön Polydor Recordsin kanssa. Biafra painotti jättävänsä yhtyeen, jos sen muut jäsenet halusivat solmia sopimuksen mainitun levy-yhtiön kanssa. Myös East Bay Ray väitti Biafran vastustaneen Polydorin kanssa solmittua sopimusta. Sitä ei kuitenkaan syntynyt, kun levy-yhtiössä kuultiin yhtyeen seuraavan singlen olevan nimeltään Too Drunk to Fuck. Kun se toukokuussa 1981 julkaistiin, kappale herätti Britanniassa voimakasta ristiriitaa, sillä BBC:llä pelättiin kappaleen nousevan top 30:een. Se jäi tyystin vaille radiosoittoa, vaikka Top of the Popsissa dj Tony Blackburn mainitsi kappaleen nimeksi Too Drunk ja esittäjäksi The Kennedysin. Peligron liityttyä yhtyeeseen se siirtyi aggressiivisempaan hardcore/trash-soundiin vuonna 1981 ilmestyneellä ep:llä In God We Trust, Inc. Lyriikoidensa osalta albumi sisälsi siihen mennessä Biafran purevinta sosiaalista ja poliittista kommentaatiota. Moral Majorityn, Nazzi Punks Fuck Off!:in ja We've Got a Bigger Problem Nown kaltaiset kappaleet sijoittivatkin Dead Kennedysin sosiaalisen protestin puhemiehiksi siinä, missä Dog Bite, Rawhidesta levytetty cover ja useiden kappaleiden alkuun sijoitetut vitsi-introt toivat esiin yhtyeen huvittavampaa puolta.
Vuonna 1982 ilmestyi Dead Kennedysin toinen täyspitkä albumi Plastic Surgery Disasters. Dead Kennedysin musiikki oli kehittynyt lyhyen ajan kuluessa ja mainitulla albumilla yhtye siirtyikin innovatiivisen, jopa jazzvaikutteiseen tyyliin. Lyriikoidensa osalta yhtye vastusti yhdysvaltalaisen poliittisen elämän nousevia elementtejä, kuten uskonnonvapautta, Ronald Reagania ja rikasta joutilasta luokkaa. Yhdysvaltojen lisäksi yhtye konsertoi Euroopassa ja Australiassa saavuttaen underground-tasolla huomattavaa kannatusta. Vaikka Dead Kennedys jatkoi konsertointiaan vuosien 1983 ja 1984 aikana, yhtye ei mainittuina vuosina julkaissut uusia albumeita halutessaan keskittyä Alternative Tentacles-levy-yhtiöön, josta muodostui synonyymi Do It Yourself- vaihtoehtokulttuurille. Mainittuna aikana yhtye silti kirjoitti ja esitti uutta, seuraavalla albumillaan julkaistua tuotantoaan. Joidenkin kyseisten kappaleiden varhaisia versioita nähtiin Dirk Dirksenin julkaisemalla ja Rhinon uudelleen julkaisemalla videolla DMPO's on Broadway. Vuonna 1985 ilmestyneellä albumillaan Frankenchrist Dead Kennedys osoitti kehittyneensä sekä musiikillisesti että lyriikoidensa osalta. Vaikka mukana oli edelleen myös nopeita ja kovaäänisiä kappaleita, albumin instrumentaatiossa oli mukana trumpetteja ja syntetisaattoreita. Samoihin aikoihin Klaus Flouride julkaisi kokeellisen sooloep:nsä Cha Cha Cha with Mr Flouride. Tekstiensä osalta yhtye jatkoi sosiaalista kommentaatiotaan esimerkiksi MTV Gets Off the Airin ja Jock-O-Rama (Invasion of the Beef Patrol):in kaltaisilla kappaleilla. H R Gigerin maalauksen Penis Landscape sijoittaminen albumin originaaliin kansitaiteeseen johti kuitenkin lopulta oikeusjuttuun. Yhtye kyllästyi enenevässä määrin myös underground-skeneen. Tammikuussa 1986 yhtyeen jäsenet päättivät keskittyä muihin projekteihinsa ja viimeisen keikkansa yhtye soitti 21. helmikuuta. Se jatkoi kuitenkin uusien kappaleiden kirjoittamista. Niihin lukeutuivat esimerkiksi Biaffran käsialaa olevat Chickenshit Comformist ja Anarchy for Sale. Kesän 1986 aikana yhtye nauhoitti kappaleet viimeiselle albumilleen Bedtime Democracy, joka ilmestyi samaisen vuoden marraskuussa. Nopeiden kappaleidensa lisäksi se sisälsi jazzia, psykedeliaa ja myös puhetta. Hajoamisestaan yhtye ilmoitti joulukuussa. Biafra kertoi poliittisista näkemyksistään useissa tv-ohjelmissa ja julkaisi monia puhelevyjä. Ray, Flouride ja Peligro siirtyivät myös soolourilleen. Vuonna 2001 viimeksi mainittu kolmikko kasasi Dead Kennedysin uudelleen aikaisemmin Dr. Knowssa vokalisoineen Brandon Cruzin kanssa. Yhtye soitti muutaman konsertin nimellä DK Kennedys, mutta elvytti pian pysyvästi nimen Dead Kennedys. Yhtye soitti Yhdysvalloissa, Euroopassa, Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Venäjällä. Toukokuussa 2003 lähteneen Cruzin paikan otti Jeff Penalty. Manifesto Records on julkaissut yhtyeeltä kaksi retrospektiivistä livealbumia. Multiny on the Bay on kokoelma useista eri konserteista ja se sisältää myös näytteitä Dead Kennedysin viimeiseltä keikalta Biafran kanssa vuonna 1986. Live at the Deaf Club sisältää San Franciscossa vuonna 1979 soitetun konsertin ja se vastaanotti albumeista myönteisemmän vastaanoton. Yhdeksäs lokakuuta 2007 ilmestyi yhtyeen Best of-kokoelma Milking the Secret Cow, joka sisälsi myös ennenjulkaisemattomat livetulkinnat alun perin albumilla Falkenchrist julkaistuista kappaleista Soup is Good Food ja Jock-O-Rama. Jeff Penalty jätti yhtyeen maaliskuussa 2009. Hänen paikkansa otti aikaisemmin Wynona Ridersissa vokalisoinut Ron "Skip" Greer. Myös D. H. poistui yhtyeen riveistä ja hänen paikkansa keikkarumpalina otti aikaisemmin yhtyeessä Translator soittanut Dave Scheff. 21. elokuuta 2008 Dead Kennedys ilmoitti pitävänsä pidemmän tauon Flouriden ja Peligron terveyteen liittyneiden seikkojen vuoksi. Kesäkuussa 2009 yhtye soitti keikan Santa Rosassa, Kaliforniassa kokoonpanolla, jossa Peligro oli mukana. Elokuussa 2010 Dead Kennedys ilmoitti itärannikolla tekemästään lyhyestä kiertueesta. Se toteutettiin kokoonpanolla, jossa olivat mukana East Bay Ray, Peligro, Greer ja Flouriden korvannut basisti Greg Reeves. Philadelphiassa, New Yorkissa, Bostonissa, Washington DC:ssä, Portlandissa, Mainessa ja Havaijilla vierailleen kiertueen aikana yhtye soitti kappaleesta MTV Get Off the Air päivitettyä versiota MP3 Get Off the Web. Vuosina 2013 ja 2014 Dead Kennedys teki maailmankiertueet soittaen jälkimmäisellä turneella ensisijaisesti Yhdysvalloissa. Yhtye jatkoi konsertointiaan vuosina 2015 ja 2016 ja tällä kertaa myös Etelä-Amerikassa, missä yhtye ei ollut keikkaillut vuoden 2001 jälkeen. Vuonna 2017 Est Bay Ray paljasti punkorientoituneen Riot Festin lähestyneen yhtyettä ja myös Jello Biafraa mahdollisen reunionin tiimoilta. Muut olivat ilmaisseet kiinnostuksensa, mutta Biafra oli kieltäytynyt. 26. huhtikuuta 2019 ilmestynyt livekokoelma DK 40 juhlisti yhtyeen 40 vuotta aikaisemmin ajoittunutta perustamista. D. H. Peligro edesmeni 28. lokakuuta 2022. Hänen kuolemansa jälkeen Dead Kennedys on konsertoinut Britanniassa Santi Guardiolan ja Yhdysvalloissa Steve Wilsonin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti