Canned Heat:Hallelujah
Heinäkuussa 1969 ilmestynyt Hallelujah on yhdysvaltalaisen bluesrockyhtye Canned Heatin neljäs Liberty Recordsin julkaisema pitkäsoitto. Samalla kyseinen albumi jäi yhtyeen viimeiseksi legendaarisimmalla kokoonpanolla levytetyksi longariksi. Same All Over käynnistää pitkäsoiton iskevällä boogierokkauksella Henry Vestinen ja Alan Wilsonin tarjotessa intensiivistä ja inspiroitunutta kitaratyöskentelyä. Alan Wilsonin ainutlaatuiseen tyyliinsä vokalisoima, kyseisen kappaleen tapauksessa lisäksi viheltämä ja myös hänen käsialaansa oleva Change My Ways on nyansikkaampi ja rytmiikaltaan kekseliäs kappale. Yhtyeen nimikappaleesta käyvä Canned Heat on raukeammin rullaava bluesraita, jossa kitaraosasto pääsee jälleen vaihteeksi väläyttämään talenttiaan. Sic 'em Pigs tarjoaa suoraviivaisempaa bluesrockpaahtoa iskevien rumpukomppien myötäilemänä I'm Her Manin ollessa ensisijaisesti Alan Wilsonin huuliharppunäytös kitarismin tarjoamaa herkkua unohtamatta. Wilsonin käsialaa oleva ja pitkäsoiton ykköspuolen päättävä Time Was on lempeässä svengaavuudessaan eräs Hallelujah-albumin ja samalla Canned Heatin koko 60-luvun tuotannon todellisista kultakimpaleista. Niin ikään Wilsonin vokalisoima ja hänen käsialaansa oleva Do Not Enter on ärhäkämpi, verevän huuliharpun soiton ja mielikuvituksellisen rumpukompin hallitsema bluesnumero. Big Fat jatkaa huuliharpun ja kitaran dominoiman bluesrockin parissa todella rouhevalla soundilla höystettynä. Rumpali Fito De La Parran käsialaa oleva Huautla on pitkäsoiton ainoa instrumentaaliraita, joka tarjoaa toimivaa jamittelua tutulla instrumentaatiolla. Nimenomaan kyseisen kappaleen perusteella Canned Heatin olisi voinut olettaa laajentavan musiikillista ilmaisuaan esimerkiksi Grateful Deadin suosimien pitkien jamittelujen suuntaan myös levytystensä osalta. Alan Wilsonin kappaleiden kovan laadun huomioiden Get of My Back jää svengaavuudestaan huolimatta kokonaisuudessa hienoisen täyteraidan asemaan, vaikka sisältää erinomaisen kitarasoolon. Koko yhtyeen yhteistyötä edustava yli viisi ja puoliminuuttinen Down in the Gutter, But Free päättää pitkäsoiton varsin vakuuttavaan bluesrevitykseen. Hallelujah on eräs Canned Heatin huipputöistä ja erityisesti kyseessä on arvokas dokumentti yhtyeen legendaarisen kokoonpanon joutsenlauluna Alan Wilsonin osuuden noustessa kokonaisuudessa erityisen merkittävästi esiin. Vuonna 2001 ilmestynyt albumin cd-uudelleenjulkaisu sisälsi originaalin pitkäsoiton lisäksi myös neljä bonuskappaletta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti