Neljäs tammikuuta 1983
ilmestynyt Sweet Dreams on Annie Lennoxista ja Dave Stewartista
koostuvan brittiläisduon Eurythmicsin toinen studioalbumi.
Suosiollisesti se merkitsi yhtyeen läpimurtoa sekä kotimaassa että
Yhdysvalloissa kaksi vuotta kestäneen, kaupallisesti vähemmän
onnistuneen ajanjakson jälkeen. Kyseinen pitkäsoitto pääsi myös mukaan
teokseen 1001 Albums You Must Hear Before You Die. Erityisen
menestyksekkääksi muodostui Sweet Dreamsin nimikappale. Se säilyy eräänä
Eurythmicsin tunnetuimmista ja kappaleesta työstetty musiikkivideo
saavutti suosiota Yhdysvalloissa MTV:llä. Siinä Annie Lennox sekoitti
sukupuolirooleja. Sweet Dreamsin menestyksen vanavedessä aikaisemmin
flopannut single Love is a Stranger julkaistiin uudestaan ja tällä
kertaa myös siitä muodostui menestys. Kyseisestä kappaleesta työstetyssä
musiikkivideossa Annie Lennox nähtiin pukeutuneena sekä naiseksi että
mieheksi. Sweet Dreams julkaistiin uudelleen vuonna 2005 muiden
Eurythmicsin studioalbumien tavoin remasteroituna ja bonuskappaleita
sisältävänä versiona. Säännön vahvistavana poikkeuksena oli albumi 1984
(For the Love of Big Brother), johon Virgin Recordsilla oli oikeudet.
Kaiken kaikkiaan julkaisunsa remasteroituina versioina sai kahdeksan
albumia ja Sweet Dreamsille sisältyi kuusi bonusraitaa. Dave Stewart
tuotti kyseisen albumin Robert Crashin ja aikaisemmin The Selecterin
basistina toimineen Adam Williamsin kanssa Eurythmicsin omassa
kasiraitastudiossa. Matalalla budjetilla toteutetut äänitykset
saavuttivat laadukkuudestaan palkintoja. Sweet Dreamsillä Eurythmics
siirtyi vuoden 1981 debyyttinsä In the Garden psykedeelisestä,
kitaravetoisesta yhtyesoundista hyödyntämään raakoja analogisia
syntetisaattoreita. Vaikka niiin kutsutusta syntikkapopista oli 80-luvun
alussa muodostunut varsin suosittua, sitä esittivät pääosin
suhteellisen tunteetonta musiikkia edustaneet miesyhtyeet. Annie
Lennoxin vokalisoinnin myötä Eurythmics toi sähköiseen soundiinsa
soulvaikutteita, ja kyseinen seikka miellytti laajempaa yleisöä.
Sweet Dreamsin Australiassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa julkaistut
varhaiset cd-versiot sisältävät albumin remasteroidun version tavoin
hieman pidemmän version kappaleesta This City Never Sleeps. Kuusi
minuuttia ja 41 sekuntia kestävä versio sisältää ääniefektejä ja David
Stewartin 21 sekunttisen viestin. Vuoden 1982 aikana Eurythmics levytti
monia kappaleita, jotka päätyivät singlejen b-puoliksi tai toisten
kappaleiden vaihtoehtoisiksi versioiksi. Cd-formaatissa toistaseksi
julkaisemattomia kappaleita ovat Step on the Beast, Invisible Hands, Dr.
Trash sekä The Walkin vaihtoehtoiset versiot. Niiden
uudelleenjulkaisusta ei toistaiseksi ole tietoa, mutta kyseiset
kappaleet ovat kuunneltavissa Youtubesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti