Diana Ross:Diana
22. toukokuuta 1980 Motown Recordsin julkaisemana ilmestynyt Diana (jota näkee lisäksi kirjoitusasussa diana) on Diana Rossin yhdestoista studioalbumi. Kyseessä on Rossin uran menestynein pitkäsoitto, jolta poimittiin kolme singlehittiä. Niistä Upside Down nousi listakärkeen. Rolling Stonen vuonna 2020 laatimalla 500 kaikkien aikojen parhaan albumin listalla Diana saavutti sijan 394. Rossin edellinen pitkäsoitto, vuonna 1979 ilmestynyt The Boss oli osoittautunut menestyksekkääksi, mutta tulevalle albumilleen artisti halusi raikkaamman, modernimman soundin. Ross oli kuullut Chic-yhtyeen Nile Rodgersin työtä Manhattanin kuuluisassa discoklubissa Studio 54:ssä. Ross lähestyi Rodgersia ja pyysi tätä luomaan uuden albumillisen materiaalia, joka ilmaisisi sen, missä Ross tunsi olevansa elämässään ja urallaan kyseisellä aikakaudella. Rossin on kerrottu sanoneen Rodgersille ja Bernard Edwardsille haluavansa kääntää uransa ylösalaisin ja pitää jälleen hauskaa. Seurauksena kaksikko kirjoitti kappaleet Upside Down ja Having Fun (Again) Törmättyään clubissa useisiin Rossiksi pukeutuneisiin drag queeneihin Rodgers kirjoitti kappaleen I'm Coming Out. Diana-albumilla julkaistuista kappaleista ainoastaan My Old Piano edusti Rodgersille ja Edwarsille tyypillistä biisinkirjoitusprosessia. Motownin ääni-insinöörin Russ Terranan avustamana Ross remiksasi koko albumin, poisti pitkät instrumentaaliosuudet ja nopeutti kappaleiden tempoja. Lisäksi Ross nauhoitti uudelleen ja remiksasi kaikki lauluosuutensa niin, että ne olivat edessä ja keskellä, eivätkä musiikin varjostamina. Julkaisuun päätyi Terranan kaupallisempi miksaus albumista. Rodgersin kanssa Ross teki seuraavan kerran yhteistyötä vasta vuonna 1989 Billboardin R&B-listalla kolmanneksi kohonneella kappaleella Working Overtime. Tuossa vaiheessa Ross oli palannut Motownin artistiksi. Edwards tuotti Rossin vuonna 1984 RCA Recordsille levyttämältä albumilta Swept Away löytyvän kappaleen Telephone, joka saavutti R&B-listalla sijan 13. Samaiselta albumilta löytyvässä ja uutta aaltoa edustavassa kappaleessa It's Your Move Rodgers vaikutti kitaristina. Robert Christgau kirjoitti Diana-albumista tuoreeltaan myönteisen arvion The Village Voiceen. AllMusicin Charity Chaffordin retrospektiivisessä arviossa mainittu pitkäsoitto kohotettiin Rossin tuotannon laadukkaimmaksi. Albumi pysytteli 17 viikon ajan Billboardin R&B/tanssilistan kärjessä. Billboard 200-listalla Diana-pitkäsoitto oli parhaimmillaan toisena ja soullistalla albumi pysytteli kärjessä kahdeksan yhtäjaksoisen viikon ajan. Yhdysvalloissa Diana saavutti platinalevyn miljoonan kappaleen myynnillään ja myi Britanniassa kultalevyksi. Briteissä albumin singlekappaleista Upside Down nousi toiseksi, My Old Piano viidenneksi ja I'm Coming Out saavutti sijan 13. Joissakin maissa neljäntenä singlenä pitkäsoitolta julkaisusta kappaleesta Tenderness muodostui top 40 -hitti Alankomaissa ja myöhemmin mainittu biisi pääsi mukaan useille greatest hits-tyyppisille kokoelmille. Diana-albumia seuranneista singleistä Endless Love ja It's My Turn muodostui niin ikään kansainvälisiä hittejä ja niiden jälkeen Rossin levy-yhtiöksi vaihtui RCA Records. Hänen ensimmäinen mainitulle levy-yhtiölle levyttämänsä albumi Why Do Fools Fall in Love saavutti platinaa ja siltä poimittiin kaksi Yhdysvalloissa top teniin kohonnutta singleä. Musiikkikriitikko Graham Reidin mukaan Diana-pitkäsoitto oli myynyt yli kymmenen miljoonaa kappaletta jo noin 30 vuotta ilmestymisensä jälkeen. Vuoden 1980 aikana Rodgers ja Edwards kirjoittivat ja tuottivat lisäksi Sister Sledgen albumin Love Somebody Todayn, Sheila ja B. Devotionin pitkäsoiton King of the World sekä Chicin neljännen albumin Real People. Vuonna 2003 Diana-albumista julkaistiin remasteroitu tuplacdversio, joka sisälsi originaalit Chic-miksaukset, lopulliset Motown-miksaukset, Diana Ross & The Supremesin hittimedleyn 12-tuumaisen miksauksen sekä joukon muita saman aikakauden Motownin tanssikappaleita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti